Alla apua huoltajien kysymyksiin, jos jotain jäi vielä epäselväksi, ota yhteyttä omaan ryhmänjohtajaan tai johtajaneuvostoon: yhteystiedot.
Retket ja leirit
Retket kestävät yleensä viikonlopun (pe-su tai la-su). Päiväretki tarkoittaa retkeä, joka pidetään yhden päivän aikana esimerkiksi klo 9.00-17.00.
Leirit kestävät aina vähintään 3 yötä. Useimmiten sudenpennut ovat leirillä 3-4 yötä ja vanhemmat ikäkaudet pidempään – jopa 6 tai 7 yötä. Viherlaakson Peurat lähtevät vuosittain kesäleirille joko oman lippukunnan tai yhdessä muiden lippukuntien kanssa. Lisäksi osallistumme Pääkaupunkiseudun Partiolaisten, Espoon Partiotuen sekä Suomen Partiolaisten leireille, joita järjestetään noin 4 vuoden välein.
Miten retkille ja leireille ilmoittaudutaan? Mitä ne maksavat?
Retkistä ja leireistä lähetetään aina jäsenille erillinen retkikirje joko sähköpostilla tai postitse kotiin. Kirjeestä löytyvät ilmoittautumisohjeet. Lippukunnan omilla retkillä ilmoittautuminen tapahtuu yleensä sähköisesti retkenjohtajalle, mutta isommille suurleireille ilmoittaudutaan Kuksa-lomakkeella jäsenrekisterin kautta.
Ilmoittautuminen on aina sitova. Retkien ruoat, ohjelmatarvikkeet ym. hankintaan ennen retkeä ilmoittautumisten mukaan, joten retkelle ilmoittautuneesta syntyy lippukunnalle kuluja jo ennen varsinaista retkeä. Ilmoittautumisen voi perua pätevästä syystä, esim. sairastuminen, mutta retkimaksu peritään jos retken ruoat on ehditty hankkia ennen osallistumisen perumista. Isommilla, esim. piirin järjestämillä, suurleireillä retkimaksu palautetaan vain lääkärintodistusta vastaan.
Retkien ja leirien hinnat vaihtelevat, useimmiten viikonloppuretki maksaa noin 15-30€ / hlö. Pidempien leirien hinta on yleensä 50 eurosta ylöspäin. Esimerkiksi suurleirien hintahaarukka on noin 110-200€. Leirimaksuihin ja muihin maksullisiin tapahtumiin on tarjolla tukirahastoja, joista voi tarvittaessa hakea apua kustannuksiin.
Mitä retkillä ja leireillä tehdään?
Retkillä ja leireillä tehdään samantyylisiä asioita kuin partiokokouksissakin eli suoritetaan partio-ohjelmaa. Useimmiten retkillä ja leirellä on tietty teema, jonka ympärille ohjelma rakentuu. Ohjelman aktiviteetit ovat myös useimmiten sellaisia, joita ei tavallisen partiokokouksen aikana ehdi tai voi suorittaa (kuten isompi rakentelutehtävät ja vaikkapa ruoan tekeminen nuotiolla).
Sudenpentujen viikonloppuretken ohjelma voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
Lauantai
klo 10:00 Saapuminen retkipaikalle, majoittautuminen
klo 10:30 Lipunnosto, tutustumisleikkejä ulkona, teeman mukaista ohjelmaa (esim. rakentelu)
klo 12:00 Lounas
klo 13:00 Rastikierros (pieni suunnistus, jossa jokaisella rastilla teeman mukainen tehtävä)
klo 15:00 Mehu + välipala
klo 15:30 Teeman mukaista ohjelmaa (esim. askartelu tai rakentelu tai uuden taidon opettelu)
klo 17:30 Päivällinen
klo 18:30 Teeman mukaista ohjelmaa (esim. askartelu tai rakentelu tai uuden taidon opettelu)
klo 20:00 Iltaohjelma esim. nuotiolla + iltapala
klo 21:00 Iltapesut ja nukkumaanmeno
Sunnuntai
klo 8:00 Herätys
klo 8:30 Aamupala
klo 9:30 Teeman mukaista ohjelmaa (esim. askartelu tai rakentelu tai uuden taidon opettelu)
klo 10:30 Siivous ja pakkaus
klo 12:00 Lounas
klo 13:00 Kotiin lähtö
Kuva: Linda Pynnönen
Mitä retkillä ja leireillä syödään? Missä ruoat tehdään?
Retkillä ja leireillä tarjoillaan aina aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Riippuen retkestä/leiristä, ruoat ovat ruokailuista vastaavien johtajien (”muonittajien”) valmistamia tai lauman/vartion itse tekemiä. Joidenkin retkien ohjelmaan saattaa kuulua se, että lapset tekevät itse ruokansa. Tällöin ruoanlaittoa vahtii aina johtaja, ja ruoka tehdään joko retkipaikan keittiössä tai retkikeittimellä ulkona.
Ruoat tehdään joko retkipaikan keittiössä tai mikäli retkipaikalla ei ole valmiita rakennuksia, varta vasten rakennetussa retki- tai leirikeittössä kaasukeittimillä. Retkien ruokahygienia (käsihygienia, kylmäsäilytys jne.) sekä itse rakennetun leirikeittiön turvallisuus ovat aina yksi tarkimmin suunnitteluista asioista retkillä ja leireillä.
Retkien ja leirien ruoat suunnitellaan siten, että niistä saadaan tarvittavat ravintoaineet ja riittävästi energiaa. Vettä tai muuta juotavaa on aina tarjolla. Tarvittaessa tarjotaan myös mahdollisiin erityisruokavalioihin sopivaa ruokaa. Erityisruokavaliot ja ruoka-aineallergiat kysytään aina retkelle tai leirille ilmoittautumisen yhteydessä. Ruoat ovat useimmiten perinteisiä kotiruokia, ja suunnittelussa pidetään aina mielessä lasten mieltymykset eli tarjolla on sellaista ruokaa, joista lapsetkin pitävät.
Retkillä ja leireillä tarjotaan siis monipuolista ruokaa, ja ellei erikseen mainita, lapsille ei tarvitse pakata erillisiä eväitä mukaan. Perinteisesti on kuitenkin tapana, että lapset saavat ottaa herkkuja mukaan retkille. Herkuissa ei ole mitään rajoitusta, mutta omaa järkeä kannattaa käyttää. Etenkin nuorempien lasten kanssa johtajat pitävät myös parhaansa mukaan huolen herkutteluajoista, eli karkkia saa syödä vain jälkiruoaksi ja silloinkin kohtuullisen määrän.
Missä retkillä ja leireillä yövytään?
Viikonloppuretkillä vartiolaiset yöpyvät useimmiten maastossa laavussa tai teltassa. Sudenpennut taas yöpyvät lämmitetyissä mökeissä ”kämpillä”. Kesäleireillä kaikki yöpyvät teltoissa. Talvisin saatetaan toisinaan nukkua lämmitetyissä ”kaminateltoissa”. Retki- tai leirikirjeessä ilmoitetaan aina yöpymistapa. Johtajat nukkuvat aina samoissa tiloissa lasten kanssa, tai esimerkiksi kesäleirillä lasten telttojen välittömässä läheisyydessä. Yöpymisvarusteista voit lukea lisää täältä.
Minkä ikäinen lapsi voi osallistua yöretkelle tai pidemmälle leirille?
Yöretket ja leirit on tarkoitettu kaikille partiolaisille, eli kaikki saavat osallistua. Sudenpennuille, eli nuorimmille partiolaisille, retket ja leirit ovat aina lyhyempiä (leirit n. 3-4 yötä). Sudenpenturetket ovat myös suunniteltu ohjelman, ruokailujen ja yöpymisen osalta nimenomaan sen ikäisille lapsille, joten mitään estettä osallistumiselle ei ole. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että lapsi ei ole vielä valmis yöretkelle, se ei haittaa harrastusta mitenkään. Retkelle voi osallistua myös vain päiväksi tai yhdeksi yöksi, jos siihen on tarvetta. Voit myös ottaa yhteyttä omaan johtajaan tai retken johtajaan, mikäli mieleen tulee jotain kysymyksiä retkiin liittyen.
Mitä jos lapselle tulee koti-ikävä?
Miltei kaikille lapsille tulee jonkinasteinen koti-ikävä etenkin pidemmillä leireillä. Harvemmin kuitenkaan koti-ikävä on niin paha, että se pilaisi koko retkikokemuksen. Koti-ikävä tulee useimmiten iltaisin juuri ennen nukkamaanmenoa. Tästä syystä voi olla hyvä kokeilla yökyläilyä esimerkiksi sukulaisten tai kaverin luona ennen ensimmäistä retkeä, jolloin ilman vanhempia yöpyminen on jo vähän tutumpi tilanne. Etenkin nuorimpien partiolaisten retket suunnitellaan siten, että päivän ohjelma on touhua täynnä, jolloin uni tulee illalla nopeammin ja koti-ikävä ei välttämättä ehdi iskeä ennen nukkumaanmenoa.
Partioretkille ja -leireille ei saa ottaa omaa kännykkää mukaan. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että retkiolosuhteissa puhelimet menevät helposti rikki ja toisekseen siitä, että lasten halutaan keskittyvän välillä muuhunkin kuin elektronisiin vempeleisiin. Lisäksi kokemuksen mukaan vanhempien kanssa tekstailu tai vanhemmille soittaminen lisäävät koti-ikävää. Lapsen kanssa puhuminen tai tekstailu helpottaa vanhemman ikävää ja huolta, mutta useimmiten pahentaa lapsen ikävää. Johtajilla on kuitenkin puhelimet mukana, ja vanhemmat saavat vapaasti soittaa tai lähettää viestejä johtajille retken ajan ja kysellä kuulumisia. Äärimmäisissä koti-ikävätapauksissa johtajat kyllä soittavat vanhemmille, ja vanhemmat voivat hakea lapsen kesken retken tai leirin pois. Tällaisia tapauksia sattuu kuitenkin hyvin harvoin, joten sellaisesta ei kannata olla huolissaan.
Vinkkejä ensimmäiselle retkelle tai leirille
Yöpyminen
Ennen ensimmäistä yöretkeä kannattaa kokeilla yökyläilyä ilman vanhempia esimerksi sukulaisten tai kaverin luona. Tällöin ilman vanhempia yöpyminen on jo tutumpi kokemus lapselle, ja se saattaa helpottaa koti-ikävää.
Ruokailu ja omat eväät
Retkien ja leirien ruokailusta on kerrottu yllä enemmän. Omia eväitä ei tarvita ellei toisin mainita. Retkille ja leireille saa kuitenkin ottaa herkkuja mukaan. Herkkujen määrässä kannattaa kuitenkin käyttää maalaisjärkeä ja lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, milloin karkkia saa syödä ja miten paljon.
Henkilökohtainen hygienia
Lapsen kanssa on hyvä käydä läpi mitä oman henkilökohtaisen hygienian hoitamiseen liittyy. Johtajat toki huolehtivat parhaansa mukaan siitä, että hampaat tulee pestyä päivittäin, kädet pestään vessareissun jälkeen sekä ennen ruokailua, vaatteet vaihdetaan riittävän usein jne., mutta asiat kannattaa käydä myös etukäteen lapsen kanssa läpi, jotta ne sujuvat helposti myös retkellä. Lisäksi kannattaa myös muistuttaa siitä, että johtajille saa tulla kertomaan kaikista asioista ja pyytää apua tarvittaessa.
Tiskaaminen
Etenkin kesäleireillä lapset useimmiten tiskaavat itse omat astiansa, joten käsin tiskaamista kannattaa harjoitella kotona etukäteen, jotta se sujuu myös retkellä.
Varusteet ja pakkaaminen
Retkikirjeessä on aina varustelista tarvittavista tavaroista. Kaikkiin varusteisiin on hyvä kirjoittaa lapsen nimi, jotta ne eivät katoa tai mene sekaisin. Varusteet pakataan rinkkaan tai muuhun reppuun / kassiin, jota lapsi jaksaa itse kantaa. Olisi hyvä, että lapsella on vain yksi kantamus, jotta kantaminen on helpompaa eli esimerkiksi makuupussi- ja alusta on hyvä kiinnittää rinkkaan.
Ehdottoman tärkeää on se, että varusteet pakataan yhdessä lapsen kanssa! Ei riitä, että lapselle sanoo, missä tavarat ovat vaan lapsen pitää itse olla mukana pakkaamisessa, sillä muuten lapsi ei löydä varusteitaan rinkasta.
Ennen retkeä kannattaa käydä myös lapsen kanssa läpi omien varusteiden toimintaa, esim. miten makuupussi pakataan säilytyspussiin, miten se kiinnitetään rinkkaan tai miten taskulampun paristot vaihdetaan.
Kuva: Kaisa Koivisto
Viherlaakson Peurat 